Kevään webinaarin tunnelmia

CREDU-hankkeen alustavia tuloksia esiteltiin tiistaina 3.5. järjestetyssä webinaarissa. Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia osallistujia aktiivisesta osallistumisesta ja mielenkiinnosta!

Interventiotutkimus lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukemisesta

Tutkijatohtori Silja Martikainen Helsingin yliopistosta esitteli lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukemiseen kehitettyjen interventioiden, SAGAn ja Pikkulin, alustavia tuloksia. Ne viittaavat siihen, että molemmat interventiomenetelmät vaikuttivat lasten sosioemotionaaliseen kehitykseen myönteisesti. ”Yhteenvetona todettakoon, että sosioemotionaalisen kehityksen tukemiseen tarkoitettuja interventioita voidaan toteuttaa onnistuneesti päiväkotiympäristöissä. Niistä vaikuttaa olevan hyötyä sekä prososiaalisuuden että psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa”, Martikainen toteaa. Vielä julkaisemattomien alustavien tulosten perusteella sekä SAGA- että Pikkuli-interventioissa lasten sisäänpäinsuuntautuvat oireet (kuten alakuloinen mieliala, vetäytyneisyys ja ahdistuneisuus) vähenivät ja prososiaalisuus (toisten auttaminen ja myötätuntoisuus) lisääntyi. SAGA-interventiossa havaittiin lisäksi lasten ulospäinsuuntautuvien oireiden (kuten keskittymisvaikeudet, konflikteihin joutuminen) vähentyneen ja sosiaalisen orientaation (kuten kiinnostus vuorovaikutukseen ja sosiaaliset taidot) lisääntyneen. Vertailuryhmässä ei puolestaan havaittu tutkimusjakson aikana muutosta, mikä tukee käsitystä kyseisten interventioiden vaikuttavuudesta.

Pienemmät lapsiryhmät ja pienryhmätyöskentely melun vähentämisen keinoina

Tutkimusjakson aikana päiväkodeissa toteutettiin melumittauksia, joista on saatu seuraavanlaisia tuloksia: melutasomittaukset osoittavat, että ajoittain päiväkodin melu saattaa nousta jopa kovaa liikennettä vastaavalle tasolle (4.5 % ajasta yli 70 dB, pahimmillaan 85.6 dB). Keskimääräinen kaikuisuus sekä melutaso puolestaan olivat aiemmista päiväkotitutkimuksista poiketen suhteellisen hyvällä tasolla (57 dB). Tämä saattaa selittyä sillä, että aiemmissa tutkimuksissa melua on tutkittu hyvinkin lyhyissä aikajaksoissa, kun taas tässä tutkimuksessa melua mitattiin koko päivän ajan.

Kasvattajien kokemuksia päiväkodin ääniympäristöstä kartoitettiin Pirjo Lonka-Huotarilta peräisin olevalla aistiympäristökyselyllä. Alustavat tulokset osoittavat, että melun vaikutus henkilökuntaan on ilmeistä. Noin puolet (48,8 %, N=42) vastaajista koki oireidensa, kuten väsymyksen, kurkkukivun ja äänenkäytön vaikeuksien johtuvan melusta. Ongelmana koettiin etenkin suuret lapsiryhmät, lapsista luontaisesti lähtevä melu sekä siirtymätilanteet. Tulokset osoittavat, että melun vähentämiskeinoista parhaina koettiin keinot, joilla lasten määrää voidaan tavalla tai toisella säädellä. Keinoista tehokkaimmiksi nimettiin esimerkiksi pienemmät lapsiryhmät, pienryhmätyöskentelyn mahdollistaminen ja tehokkaampi jakotilojen käyttäminen.

Lasten ystävällisyys toisiaan kohtaan lisääntyi ja sanavarasto kasvoi SAGA-intervention myötä

SAGA-intervention kehittäjä ja Helsingin yliopiston professori Mirjam Kalland esitteli SAGAn alustavia tuloksia. Intervention tausta on mentalisaatioteoriassa, jonka mukaan hoivaajan mentalisaatiokyky on yhteydessä hoivan laatuun, lapsen turvalliseen kiintymiseen ja tunteiden säätelyyn. Mallissa lapsia kannustetaan tunnistamaan sadussa esiintyvien henkilöiden tapaa ajatella ja tuntea. ”SAGA:n tavoitteena oli kehittää päiväkoteihin soveltuva malli, joka istuu luontevasti päiväkotien arkeen, ja sopii käytettäväksi yhdessä muihin jo käytössä oleviin malleihin”, Kalland taustoittaa. Syntyi uudenlainen interventiomalli, jossa tuetaan vuorovaikutteista tarinoiden lukutapaa varhaiskasvattajien ja lasten välillä.

Tulokset ovat ilahduttavia: tutkimukseen osallistuneet kasvattajat kokivat, että mallin käyttöönotto sujui pääosin vaivattomasti, ja että lasten pohdinta sai uusia, syvällisempiä ulottuvuuksia SAGA-intervention seurauksena. ”Henkilökunta kertoi, että he ovat jopa yllättyneitä joidenkin lasten syvällisistä pohdinnoista”, Kalland toteaa. Käyttöönotto koettiin pääosin sujuvaksi ja oli helposti käyttönotettava lisä tavanomaiseen satujen lukemiseen. SAGAn rakenne sai kehuja kasvattajilta, mikä on myös osaltaan edistänyt interventioon sitoutumista. Myönteisenä tuloksena voidaan myös todeta, että lasten ystävällisyyden toisiaan kohtaan havaittiin lisääntyneen ryhmätilanteissa, ja he ovat myös löytäneet tunteilleen enemmän sanoja.

Pikkuli kehitti lasten sosioemotionaalisia taitoja

Pikkuli-intervention alustavia tuloksia kuultiin Metsämarja Aittokosken ja Heidi Wartiaisen toimesta. Pikkuli-pedagogiikka perustuu laaja-alaiseen ja monimediaaliseen tunnetaitojen opettamiseen, ja se sisältää useita erilaisia välineitä kuten tunnekortteja, musiikkia, kirjoja sekä tv-sarjan. Keväällä 2021 Turussa ja Hämeenlinnassa toteutettiin kymmenen viikon kestoiset Pikkuli-pilottijaksot, joissa tutkittiin sosioemotionaalisten taitojen opettamisen vaikuttavuutta Pikkuli-pedagogiikan keinoin.

Pilotista kerätty palaute on ollut pääosin positiivista: suurin osa interventioon osallistuneista kasvattajista koki, että Pikkuli-pedagogiikka tukee tunnetaitojen opettamista paljon tai erittäin paljon. Vastaavasti sama määrä vastaajista koki, että Pikkuli-koulutuksen materiaalit olivat isossa roolissa tunnetaitojen opettamisessa. Kasvattajat kokivat, että lapset ovat oppineet tunnistamaan ja kertomaan enemmän tunteistaan Pikkulin myötä. Pikkuli-pedagogiikkaa  on kehitetty pilotin aikana kerätyn palautteen pohjalta siten, että koulutuksiin on tullut uusia painotuksia esimerkiksi digipedagogiikan ja pienten lasten osalta (alle 3 v.). Lisäksi myös materiaaleja ja koulutuksen rakennetta on kehitetty vastaamaan paremmin varhaiskasvatuksen tarpeita.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu päiväkodin tiloissa

Arkkitehti Freja Ståhlberg-Aallon puheenvuorossa kuultiin havaintoja moniammatillisesta päiväkotien tilojen tutkimuksesta, joka toteutettiin yhteistyössä arkkitehtitoimisto JKMM:n kanssa. Hankkeessa työskenteli JKMM:n toimesta kahdeksan hengen joukko, joka tutki päiväkotiympäristöjen käyttäjälähtöisyyttä niin lasten kuin kasvattajienkin näkökulmasta käsin. ”Pohdimme, voiko rakennus olla osana onnellisuuden infrastruktuuria”, Ståhlberg-Aalto taustoittaa. Päiväkotiympäristöä tutkittiin havainnoimalla aisteja, kontekstia ja sosiaalista ulottuvuutta tutkimustarkoitukseen kehitetyn lomakkeen avulla. Lisäksi JKMM toteutti 11 syventävää yksilöhaastattelua ja keskustelutuokioita kasvattajien kanssa, joita käytettiin myös tutkimuksen aineistona.

Tilojen värimaailmassa kasvattajat kertoivat suosivansa pääosin vaaleita värejä ja selkeitä pintoja. Vaalean värimaailman koettiin tuovan rauhaa sekä toimivan sopivan neutraalina taustana lasten töille. Huonekalujen yhteneväisyyden koettiin lisäävän visuaalista selkeyttä, mutta toisaalta erilaisten huonekalujen kirjoa pidettiin joidenkin mielestä kodinomaisena. Hyvänä asiana nähtiin, mikäli päiväkodissa oli mahdollisuus säilöä tavaroita laittamalla niitä piiloon. Luonnonvalon runsaus, epäsuoran valon käyttö sekä nukkumatilojen pimeys nähtiin päiväkodin valaistuksen osalta tärkeinä elementteinä. Ylipäätään valon säädettävyyttä pidettiin tärkeänä, toisin kuin kirkkaita loisteputkilamppuja, jotka osa koki häikäisevän epämiellyttävästi.

Akustiikan osalta saatiin seuraavanlaisia tuloksia: ryhmäkoolla koettiin olevan suuri merkitys koettuun melun määrään. Melun puolestaan koettiin paitsi väsyttävän, myös lisäävän lasten levottomuutta. Ovien puuttuminen ryhmätiloista koettiin haitallisena ja epäkäytännöllisenä, sillä sen koettiin olevan yhteydessä lisääntyneeseen meluun sekä lasten karkailuun.

Sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta yhteistilat, eritoten liikuntatilat nähtiin tärkeinä yhteisöllisyyden mahdollistajina päiväkotiympäristössä. Varsinaisesti koko ei ollut tiloissa ratkaiseva tekijä, vaan kasvattajat näkivät tärkeämpänä varusteiden toiminnallisuuden, kuten esimerkiksi jakotilojen sijoittelun ja tilojen käytettävyyden. Kasvattajat pitivät myös tärkeänä sitä, että ulkotiloihin oli mahdollisimman vaivatonta siirtyä, ja että sisätiloissa olisi jonkin verran kasvillisuutta. Myös päiväkodin sijainnilla nähtiin olevan merkitystä luontosuhteen rakentumisen näkökulmasta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s