Kevään webinaarin tunnelmia

CREDU-hankkeen alustavia tuloksia esiteltiin tiistaina 3.5. järjestetyssä webinaarissa. Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia osallistujia aktiivisesta osallistumisesta ja mielenkiinnosta!

Interventiotutkimus lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukemisesta

Tutkijatohtori Silja Martikainen Helsingin yliopistosta esitteli lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukemiseen kehitettyjen interventioiden, SAGAn ja Pikkulin, alustavia tuloksia. Ne viittaavat siihen, että molemmat interventiomenetelmät vaikuttivat lasten sosioemotionaaliseen kehitykseen myönteisesti. ”Yhteenvetona todettakoon, että sosioemotionaalisen kehityksen tukemiseen tarkoitettuja interventioita voidaan toteuttaa onnistuneesti päiväkotiympäristöissä. Niistä vaikuttaa olevan hyötyä sekä prososiaalisuuden että psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa”, Martikainen toteaa. Vielä julkaisemattomien alustavien tulosten perusteella sekä SAGA- että Pikkuli-interventioissa lasten sisäänpäinsuuntautuvat oireet (kuten alakuloinen mieliala, vetäytyneisyys ja ahdistuneisuus) vähenivät ja prososiaalisuus (toisten auttaminen ja myötätuntoisuus) lisääntyi. SAGA-interventiossa havaittiin lisäksi lasten ulospäinsuuntautuvien oireiden (kuten keskittymisvaikeudet, konflikteihin joutuminen) vähentyneen ja sosiaalisen orientaation (kuten kiinnostus vuorovaikutukseen ja sosiaaliset taidot) lisääntyneen. Vertailuryhmässä ei puolestaan havaittu tutkimusjakson aikana muutosta, mikä tukee käsitystä kyseisten interventioiden vaikuttavuudesta.

Pienemmät lapsiryhmät ja pienryhmätyöskentely melun vähentämisen keinoina

Tutkimusjakson aikana päiväkodeissa toteutettiin melumittauksia, joista on saatu seuraavanlaisia tuloksia: melutasomittaukset osoittavat, että ajoittain päiväkodin melu saattaa nousta jopa kovaa liikennettä vastaavalle tasolle (4.5 % ajasta yli 70 dB, pahimmillaan 85.6 dB). Keskimääräinen kaikuisuus sekä melutaso puolestaan olivat aiemmista päiväkotitutkimuksista poiketen suhteellisen hyvällä tasolla (57 dB). Tämä saattaa selittyä sillä, että aiemmissa tutkimuksissa melua on tutkittu hyvinkin lyhyissä aikajaksoissa, kun taas tässä tutkimuksessa melua mitattiin koko päivän ajan.

Kasvattajien kokemuksia päiväkodin ääniympäristöstä kartoitettiin Pirjo Lonka-Huotarilta peräisin olevalla aistiympäristökyselyllä. Alustavat tulokset osoittavat, että melun vaikutus henkilökuntaan on ilmeistä. Noin puolet (48,8 %, N=42) vastaajista koki oireidensa, kuten väsymyksen, kurkkukivun ja äänenkäytön vaikeuksien johtuvan melusta. Ongelmana koettiin etenkin suuret lapsiryhmät, lapsista luontaisesti lähtevä melu sekä siirtymätilanteet. Tulokset osoittavat, että melun vähentämiskeinoista parhaina koettiin keinot, joilla lasten määrää voidaan tavalla tai toisella säädellä. Keinoista tehokkaimmiksi nimettiin esimerkiksi pienemmät lapsiryhmät, pienryhmätyöskentelyn mahdollistaminen ja tehokkaampi jakotilojen käyttäminen.

Lasten ystävällisyys toisiaan kohtaan lisääntyi ja sanavarasto kasvoi SAGA-intervention myötä

SAGA-intervention kehittäjä ja Helsingin yliopiston professori Mirjam Kalland esitteli SAGAn alustavia tuloksia. Intervention tausta on mentalisaatioteoriassa, jonka mukaan hoivaajan mentalisaatiokyky on yhteydessä hoivan laatuun, lapsen turvalliseen kiintymiseen ja tunteiden säätelyyn. Mallissa lapsia kannustetaan tunnistamaan sadussa esiintyvien henkilöiden tapaa ajatella ja tuntea. ”SAGA:n tavoitteena oli kehittää päiväkoteihin soveltuva malli, joka istuu luontevasti päiväkotien arkeen, ja sopii käytettäväksi yhdessä muihin jo käytössä oleviin malleihin”, Kalland taustoittaa. Syntyi uudenlainen interventiomalli, jossa tuetaan vuorovaikutteista tarinoiden lukutapaa varhaiskasvattajien ja lasten välillä.

Tulokset ovat ilahduttavia: tutkimukseen osallistuneet kasvattajat kokivat, että mallin käyttöönotto sujui pääosin vaivattomasti, ja että lasten pohdinta sai uusia, syvällisempiä ulottuvuuksia SAGA-intervention seurauksena. ”Henkilökunta kertoi, että he ovat jopa yllättyneitä joidenkin lasten syvällisistä pohdinnoista”, Kalland toteaa. Käyttöönotto koettiin pääosin sujuvaksi ja oli helposti käyttönotettava lisä tavanomaiseen satujen lukemiseen. SAGAn rakenne sai kehuja kasvattajilta, mikä on myös osaltaan edistänyt interventioon sitoutumista. Myönteisenä tuloksena voidaan myös todeta, että lasten ystävällisyyden toisiaan kohtaan havaittiin lisääntyneen ryhmätilanteissa, ja he ovat myös löytäneet tunteilleen enemmän sanoja.

Pikkuli kehitti lasten sosioemotionaalisia taitoja

Pikkuli-intervention alustavia tuloksia kuultiin Metsämarja Aittokosken ja Heidi Wartiaisen toimesta. Pikkuli-pedagogiikka perustuu laaja-alaiseen ja monimediaaliseen tunnetaitojen opettamiseen, ja se sisältää useita erilaisia välineitä kuten tunnekortteja, musiikkia, kirjoja sekä tv-sarjan. Keväällä 2021 Turussa ja Hämeenlinnassa toteutettiin kymmenen viikon kestoiset Pikkuli-pilottijaksot, joissa tutkittiin sosioemotionaalisten taitojen opettamisen vaikuttavuutta Pikkuli-pedagogiikan keinoin.

Pilotista kerätty palaute on ollut pääosin positiivista: suurin osa interventioon osallistuneista kasvattajista koki, että Pikkuli-pedagogiikka tukee tunnetaitojen opettamista paljon tai erittäin paljon. Vastaavasti sama määrä vastaajista koki, että Pikkuli-koulutuksen materiaalit olivat isossa roolissa tunnetaitojen opettamisessa. Kasvattajat kokivat, että lapset ovat oppineet tunnistamaan ja kertomaan enemmän tunteistaan Pikkulin myötä. Pikkuli-pedagogiikkaa  on kehitetty pilotin aikana kerätyn palautteen pohjalta siten, että koulutuksiin on tullut uusia painotuksia esimerkiksi digipedagogiikan ja pienten lasten osalta (alle 3 v.). Lisäksi myös materiaaleja ja koulutuksen rakennetta on kehitetty vastaamaan paremmin varhaiskasvatuksen tarpeita.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu päiväkodin tiloissa

Arkkitehti Freja Ståhlberg-Aallon puheenvuorossa kuultiin havaintoja moniammatillisesta päiväkotien tilojen tutkimuksesta, joka toteutettiin yhteistyössä arkkitehtitoimisto JKMM:n kanssa. Hankkeessa työskenteli JKMM:n toimesta kahdeksan hengen joukko, joka tutki päiväkotiympäristöjen käyttäjälähtöisyyttä niin lasten kuin kasvattajienkin näkökulmasta käsin. ”Pohdimme, voiko rakennus olla osana onnellisuuden infrastruktuuria”, Ståhlberg-Aalto taustoittaa. Päiväkotiympäristöä tutkittiin havainnoimalla aisteja, kontekstia ja sosiaalista ulottuvuutta tutkimustarkoitukseen kehitetyn lomakkeen avulla. Lisäksi JKMM toteutti 11 syventävää yksilöhaastattelua ja keskustelutuokioita kasvattajien kanssa, joita käytettiin myös tutkimuksen aineistona.

Tilojen värimaailmassa kasvattajat kertoivat suosivansa pääosin vaaleita värejä ja selkeitä pintoja. Vaalean värimaailman koettiin tuovan rauhaa sekä toimivan sopivan neutraalina taustana lasten töille. Huonekalujen yhteneväisyyden koettiin lisäävän visuaalista selkeyttä, mutta toisaalta erilaisten huonekalujen kirjoa pidettiin joidenkin mielestä kodinomaisena. Hyvänä asiana nähtiin, mikäli päiväkodissa oli mahdollisuus säilöä tavaroita laittamalla niitä piiloon. Luonnonvalon runsaus, epäsuoran valon käyttö sekä nukkumatilojen pimeys nähtiin päiväkodin valaistuksen osalta tärkeinä elementteinä. Ylipäätään valon säädettävyyttä pidettiin tärkeänä, toisin kuin kirkkaita loisteputkilamppuja, jotka osa koki häikäisevän epämiellyttävästi.

Akustiikan osalta saatiin seuraavanlaisia tuloksia: ryhmäkoolla koettiin olevan suuri merkitys koettuun melun määrään. Melun puolestaan koettiin paitsi väsyttävän, myös lisäävän lasten levottomuutta. Ovien puuttuminen ryhmätiloista koettiin haitallisena ja epäkäytännöllisenä, sillä sen koettiin olevan yhteydessä lisääntyneeseen meluun sekä lasten karkailuun.

Sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta yhteistilat, eritoten liikuntatilat nähtiin tärkeinä yhteisöllisyyden mahdollistajina päiväkotiympäristössä. Varsinaisesti koko ei ollut tiloissa ratkaiseva tekijä, vaan kasvattajat näkivät tärkeämpänä varusteiden toiminnallisuuden, kuten esimerkiksi jakotilojen sijoittelun ja tilojen käytettävyyden. Kasvattajat pitivät myös tärkeänä sitä, että ulkotiloihin oli mahdollisimman vaivatonta siirtyä, ja että sisätiloissa olisi jonkin verran kasvillisuutta. Myös päiväkodin sijainnilla nähtiin olevan merkitystä luontosuhteen rakentumisen näkökulmasta.

Research Com­mu­nity for Learning Research and Edu­ca­tional Psy­cho­logy (EdPsy) will host a we­binar “Neur­oedu­ca­tion as part of edu­ca­tional sciences”

Learning Research and Educational Psychology (EdPsy) research community will host a webinar on Tuesday 1 March, from 1PM–4PM “Neuroeducation as part of educational sciences”, with talks from distinguished international speakers as well as presentations from renowned EdPsy members.

The schedule of the afternoon is as follows:

  • 1:00PM Keynote speech, TBA, Prof. Usha Goswami (University of Cambridge)
  • 2:00PM Keynote speech, TBA, Associate Prof. Efthymios Papatzikis (Oslo Metropolitan University)
  • 3:15PM Ongoing neuroeducational research in the Faculty, introduced by Research Director Mari Tervaniemi (CREDU-project) and Prof. Minna Huotilainen (Centre of Excellence in Music, Mind, Brain and Body)
  • 3:45PM Closing words from Associate Prof. Papatzikis and Research Director Tervaniemi

There will be time for discussion after each presentation, and in addition, Associate Prof. Papatzikis will provide participants with some background reading material in advance. Abstracts of the international speakers’ talks will be made available soon. In the meantime, please register for the event here, and read on for more information on the speakers.

Prof. Usha Goswami is a world-leading researcher in the fields of neuroscience and education with a special focus on reading acquisition. Professor Goswami is Professor of Cognitive Developmental Neuroscience at the University of Cambridge, and a Fellow of St John’s College Cambridge. Professor Goswami founded and serves as Director of the world’s first Centre for Neuroscience in Education. She was elected a Fellow of the British Academy in 2013, a Fellow of the German National Academy in 2020, a Fellow of the Royal Society London in 2021, and was also made a Commander of the British Empire in the Queen’s New Year Honours in 2021. She has won a range of international prizes for her research. She has given talks on neuroscience and learning in numerous countries’ governments and organizations, has published 8 books and over 180 research papers, and has written widely for educators and for the public.

Associate Prof. Efthymios Papatzikis’ research is situated in the interdisciplinary crossroads of Neuroscience, Psychology, Music, and Sound, with a special focus on the first years of life. He has made a long-term international commitment to promoting interdisciplinary and multi-method approaches for diversifying and speeding up the progress of learning research. Associate Prof. Papatzikis is a member of the International Brain Research Organisation (IBRO), a board member of the Bright Start Foundation (Early Years Education and Development) in Geneva, and a Fellow of the Higher Education Academy (FHEA), UK, as well as collaborating with the World Health Organization (WHO) on mental health and clinical education/development matters in Geneva. 

 

Minne menet varhaiskasvatus? -Webinaarit

ReunamoEdun, Helsingin yliopiston ja Kirkkohallituksen yhteistyössä järjestämä dialogisarja, tarjoaa varhaiskasvatuksen kehittämisestä kiinnostuneille mahdollisuuden kuulla asiantuntijoita, käydä rakentavaa keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, miten lapsen yhdenvertaisuutta, tahdonvapautta ja omannäköiseen elämään kasvamista voidaan vahvistaa. Dialogisarja on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittautuminen tapahtuu ReunamoEdun verkkosivuilta löytyvän lomakkeen kautta.

Osallistu etänä toteutettavaan tutkimukseen musiikin ja vuorovaikutuksen kokemisesta verkossa

Credu-hankkeen uusimmassa tutkimuksessa selvitetään musiikin ja vuorovaikutuksen kokemista erilaisissa yhteistyötilanteissa internet-alustoilla. Tutkimus selvittää yksilöllisten piirteiden, kuten empatiataipumuksen ja persoonallisuuden, vaikutuksia etäyhteydellä tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja musiikin kokemiseen.

Tutkimus koostuu kahdesta osiosta. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa tehdään sosiaaliseen havaitsemiseen liittyviä tehtäviä, päättelytehtävä ja täytetään kyselylomakkeita. Osa tutkittavista valitaan toiseen osioon, jossa teet toisen osallistujan kanssa erilaisia yhteistyötä vaativia tehtäviä ja kuuntelet musiikkia. Toisen osion tutkimuskerrat alkavat alkuvuodesta 2022.

Tutkimus kestää yhteensä noin 3 tuntia. Tutkimuksen ensimmäinen osio kestää noin tunnin ja toinen osio noin kaksi tuntia. Tutkimuskerrat tullaan ajoittamaan sinulle sopivaan aikaan klo 10–18 välille.

Korvauksena käytetystä ajasta saat 15 tai 25 € arvoisen Wolt-kupongin. Korvaus määräytyy sen mukaan, osallistuitko yhteen vai kahteen tutkimusosioon.

Osallistuminen tapahtuu omalla tietokoneella.

Tutkimuksessa tarvitset tietokoneen, musiikin kuunteluun soveltuvat kuulokkeet, videopuhelulle riittävän nettiyhteyden, nettikameran ja mikrofonin (esimerkiksi kannettavista tietokoneista löytyvät ovat riittävät).

Etsimme 20-40 vuotiaita henkilöitä. Voit osallistua tutkimukseen, mikäli sinulla ei ole todettu neurologista poikkeamaa (esimerkiksi kehitykselliset ongelmat, epilepsia), et käytä keskushermostoon vaikuttavaa lääkitystä eikä sinulla ole kuulon alenemaa

Kuinka osallistua? Mikäli tutkimukseen osallistuminen kiinnostaa, ota yhteyttä sähköpostitse pyry.heikkinen@helsinki.fi.

Kaikki tutkimukseen liittyvät kysymykset ovat tervetulleita.

Pyry Heikkinen
Väitöskirjatutkija
pyry.heikkinen@helsinki.fi

Mari Tervaniemi
Tutkimusjohtaja

Miten asiantuntemus välittyy verkossa? Tutkimus verkkovuorovaikutuksesta

Miten asiantuntemus välittyy verkossa?

Asiantuntijatyössä pelkän tiedon välittämisen merkitys vähenee, sillä tietoa on Internet pullollaan. Moni asiantuntija kokeekin asiakasvuorovaikutuksen tämän johdosta muuttuneen. Esimerkiksi lääkärien ja potilaiden vuorovaikutus on nykyään erilaista, sillä potilailla voi olla vastaanotolle tullessaan aiempaa enemmän internetistä hankittua tietoa sairaudestaan.

Voikin ajatella, että asiantuntijan ja asiakkaan kohtaamiset ovat yhä useammin oppimistilanteita. Sen sijaan, että asiantuntija latelee oikeat vastaukset, hänen tulee ottaa huomioon asiakkaan esitiedot ja yhdessä rakentaa ymmärrystä, joka ratkoo tosielämän ongelmia. Tämän lisäksi asiakkaiden ja asiantuntijoiden kohtaamiset tapahtuvat nykyisin voittopuolisesti verkossa, mikä lisää omat mutkansa matkaan yhteistyöhön.

Tästä näkökulmasta olisikin hyvä ymmärtää, millä tavalla luottamus tietoa ja asiantuntijuutta kohtaan syntyy verkkovälitteisesti, ja miten jaettua oppimista voisi tukea vuorovaikutustilanteissa.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat suunnitelleet laadullisia ja määrällisiä menetelmiä yhdistävän tutkimuksen, jossa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia tarkastelemalla juristien ja asiakkaiden välistä verkkovuorovaikutusta.

Tutkimus verkkovuorovaikutuksesta

Silja Martikainen ja Laura Kohonen-Aho Helsingin yliopistolta ovat vastanneet tutkimuksen suunnittelusta, jota on tehty yhdessä lakipalveluyritys Fondian kanssa.

– Halusimme tutkia asiantuntijuuteen liittyvää vuorovaikutusta tosielämän tilanteessa. Keräämme tutkimusaineistoa kyselyillä sekä nauhoittamalla osallistujien ja asiantuntijoiden videopuheluita. Tutkimukseen voi siis osallistua omalta koneeltaan, ja normaalin työnteon lomassa, mikä on tässä tilanteessa helpotus, Silja Martikainen hymähtää.

– Vuorovaikutuksen laatua ja kulkua voi tutkia monin tavoin. Videoneuvottelut tarjoavat herkullisen, melko uuden kontekstin vuorovaikutuksen laadulliselle tutkimukselle. Juristin ja tutkimukseen osallistuvan asiakkaan välisistä videoneuvotteluista tarkastelemme sellaisia sanallisen ja kehollisen vuorovaikutuksen ilmiöitä, joita ei voi mitata“, kertoo Laura Kohonen-Aho.

Koe on osa kaksivuotista Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja kuuden suomalaisen yrityksen CREDU-projektia (www.credu.fi), joka selvittää monitieteisesti oppimisen mekanismeja erilaisissa konteksteissa. Toisissa projektin tutkimuksissa selvitetään muun muassa, millä tavalla sitoutumisen ja pitkäkestoisen motivaation mekanismit toimivat verkkokursseilla sekä sitä, miten ällistyksen tunteet vaikuttavat luovaan ajatteluun ja yhteistyön laatuun jaetuissa oppimistilanteissa. 

Fondian digipalvelujen kehitystiimin Janne Ala-Sippola ja Joachim Mac Donald-Thomé kuvaavat tutkimuksen merkitystä:

– Pandemia on tehnyt viimeistään selväksi sen, että asiakaspalvelun ja asiantuntijatyön tulee sujua myös verkkovälitteisesti. Usein kuitenkin tuntuu, että jotain olennaista jää puuttumaan, kun kohtaamiset ovat digitaalisia. Meitä kiinnostaa se, millä tavalla luottamus asiantuntijoita kohtaan syntyy verkkokohtaamisissa, ja millä keinoin sitä voisi lisätä, Joachim Mac Donald-Thomé kuvaa.

– Meillä on positiiviset odotukset tätä tutkimusta kohtaan. Selvitimme aiemmassa yhteishankkeessa Helsingin yliopiston kanssa, mikä merkitys empatialla ja aivojen sähköisen toiminnan tahdistumisella on kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Siinä pyysimme potentiaalisia asiakkaita vetämään EEG-myssyn päähän ja tekemään palikkatehtävää juristin kanssa. Opimme paitsi sen, että jaettu tavoite ja empatia parantavat yhteistyön laatua, myös sen, että meillä on hyvin heittäytymiskykyisiä työntekijöitä ja asiakkaita, Ala-Sippola hymyilee.

Ensimmäiset haastattelut takana

– Tutkimus käynnistyi viime keväänä. Osallistujat ovat kertoneet, etteivät edes huomanneet tutkijan läsnäoloa tapaamisen aikana, mikä on meille rohkaiseva tieto, kokeiden järjestelyistä Fondian päässä vastannut Ala-Sippola summaa.

-Tämänkaltaista vuorovaikutustutkimusta voi olla jopa helpompi tehdä netissä kuin kasvokkain. Videokameran läsnäolo tuntuu varmasti tungettelevammalta kasvokkaisissa tilanteissa, kun taas videopuhelussa kuvaaminen on luonnollinen osa vuorovaikutusta. Ja onhan se tutkijallekin helppoa aineistonkeruuta, Kohonen-Aho täydentää tutkijan näkökulmasta.

Tule mukaan! Tutkimukseen etsitään lisää osallistujia

Jos kiinnostuit tutkimuksesta, nyt on mahdollisuus päästä siihen mukaan. Osallistujan tulee olla täysi-ikäinen, suomea sujuvasti puhuva, ja ostopäätöksistä vastaava sellaisessa yrityksessä, jota Fondian palvelut voisivat mahdollisesti kiinnostaa.

Tutkimuksen videoneuvotteluosuuteen mukaan valituille annetaan osallistumispalkkioksi lahjakortti. 

Ilmoittaudu mukaan ja varaa aika tapaamiseen tästä linkistä:

https://calendly.com/fondia-credu/verkkotapaaminen-fondian-kanssa-60-min

Ennen osallistumista saat tutkijoilta vielä lisätietoa tutkimuksesta ja pääset täyttämään kirjallisen suostumuslomakkeen.

Voit kysyä lisätietoja tutkijoilta:

Laura Kohonen-Aho, laura.kohonen-aho@helsinki.fi

Silja Martikainen, silja.martikainen@helsinki.fi

Photo of kindergarten playroom. Photo by Outi Tommila

Tutkimusten kautta kurkistus päiväkodin arkeen

CREDU-hanke tekee laaja-alaista tutkimusta oppimisen parissa yhdessä laajan yrityskonsortion kanssa. Nuorimmat tutkimusten osallistujat tulevat päiväkodeista. Heitä tutkimalla selvitetään vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen oppimista.      

Tutkimuspäiväkodeissa hyödynnettiin professori Mirjam Kallandin kehittämää jaetun tarinankerronnan metodia SAGA. Siinä yhdessä lapsen kanssa keskustellen häntä johdatellaan miettimään tunteita ja vuorovaikutusta. Toisena tutkimuksen opetusmetodina hyödynnettiin Pikkuli-nimisen animaatiohahmon ympärille rakennettua toimintaa. Pikkuli-lintu kommunikoi ilmeillä, eleillä ja äännellen – mutta ilman puhetta tai kertojaa.  

Keskeisenä tutkimusmetodina oli yliopistotaustaisen Reunamo Education Research -yrityksen Kehittävän Palautteen -menetelmäkokonaisuus, joka sisältää lapsiryhmien systemaattista havainnointia sekä kyselytutkimuksia. Näin tutkimus voitiin toteuttaa poikkeusoloissakin ilman tutkijoiden ja lasten välisiä tapaamisia. Myös varhaiskasvattajille annetut SAGA- ja Pikkuli-metodien koulutukset tehtiin etäyhteyksien avulla. Järjestelyt toimivat hienosti ja yli 150 lapsen aineisto kerättiin ongelmitta ennen ja jälkeen SAGA/Pikkuli-toimintaa.  

Vaikka varsinaisia tutkimustuloksia saadaan vielä odottaa, Pikkuli- ja SAGA-toiminnasta saatiin jo nyt tärkeää palautetta päiväkodeille lähetetyn kyselyn myötä. Valtaosa vastaajista koki, että Pikkuli ja siihen liittyvät koulutukset tukevat tunnetaitojen opettamista paljon tai erittäin paljon. Tärkeä tulos on, että alustavan kyselyn mukaan lapset ovat pitäneet Pikkuli-toiminnasta. Myös SAGA-metodi otettiin hyvin vastaan päiväkodeissa, ja varhaiskasvattajat aikovat jatkaa sen käyttöä tulevaisuudessakin.    Lapsilla vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen oppimiseen liittyy vapaata ja ohjattua leikkiä, musiikkia, liikuntaa, lukemista ja aikuisen kanssa olemista. CREDU-tutkimuksella halutaan osaltaan tukea ja tutkia tätä tärkeää kehitysvaihetta Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen voimin Business Finlandin rahoituksella.

Ytyä oppimiseen-webinaari

Missasitko CREDU:n Ytyä oppimiseen!-webinaarin? Ei hätää, katso tallenne täältä!

Luetko pääsykokeisiin? Mietitkö, millä tavalla omaa oppimista voisi vauhdittaa? Tai pohditko, miten tukea toisten oppimista? Ytyä oppimiseen!-webinaari käsitteli oppimiseen liittyvää tutkimusta ja sen soveltamista arkeen.

Webinaarissa etsittiin vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

– Miten motivoitua, kun ei kiinnosta?
– Mitkä tunteet ovat oppimisen kannalta hyödyllisimpiä?
– Miten tila voi vaikuttaa oppimiseen?
– Millä tavoilla oppia, kun lukeminen tuottaa vaikeuksia?

Alta löydät linkit suoraan webinaarin esitelmiin: