Osallistu etänä toteutettavaan tutkimukseen musiikin ja vuorovaikutuksen kokemisesta verkossa

Credu-hankkeen uusimmassa tutkimuksessa selvitetään musiikin ja vuorovaikutuksen kokemista erilaisissa yhteistyötilanteissa internet-alustoilla. Tutkimus selvittää yksilöllisten piirteiden, kuten empatiataipumuksen ja persoonallisuuden, vaikutuksia etäyhteydellä tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja musiikin kokemiseen.

Tutkimus koostuu kahdesta osiosta. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa tehdään sosiaaliseen havaitsemiseen liittyviä tehtäviä, päättelytehtävä ja täytetään kyselylomakkeita. Osa tutkittavista valitaan toiseen osioon, jossa teet toisen osallistujan kanssa erilaisia yhteistyötä vaativia tehtäviä ja kuuntelet musiikkia. Toisen osion tutkimuskerrat alkavat alkuvuodesta 2022.

Tutkimus kestää yhteensä noin 3 tuntia. Tutkimuksen ensimmäinen osio kestää noin tunnin ja toinen osio noin kaksi tuntia. Tutkimuskerrat tullaan ajoittamaan sinulle sopivaan aikaan klo 10–18 välille.

Korvauksena käytetystä ajasta saat 15 tai 25 € arvoisen Wolt-kupongin. Korvaus määräytyy sen mukaan, osallistuitko yhteen vai kahteen tutkimusosioon.

Osallistuminen tapahtuu omalla tietokoneella.

Tutkimuksessa tarvitset tietokoneen, musiikin kuunteluun soveltuvat kuulokkeet, videopuhelulle riittävän nettiyhteyden, nettikameran ja mikrofonin (esimerkiksi kannettavista tietokoneista löytyvät ovat riittävät).

Etsimme 20-40 vuotiaita henkilöitä. Voit osallistua tutkimukseen, mikäli sinulla ei ole todettu neurologista poikkeamaa (esimerkiksi kehitykselliset ongelmat, epilepsia), et käytä keskushermostoon vaikuttavaa lääkitystä eikä sinulla ole kuulon alenemaa

Kuinka osallistua? Mikäli tutkimukseen osallistuminen kiinnostaa, ota yhteyttä sähköpostitse pyry.heikkinen@helsinki.fi.

Kaikki tutkimukseen liittyvät kysymykset ovat tervetulleita.

Pyry Heikkinen
Väitöskirjatutkija
pyry.heikkinen@helsinki.fi

Mari Tervaniemi
Tutkimusjohtaja

Miten asiantuntemus välittyy verkossa? Tutkimus verkkovuorovaikutuksesta

Miten asiantuntemus välittyy verkossa?

Asiantuntijatyössä pelkän tiedon välittämisen merkitys vähenee, sillä tietoa on Internet pullollaan. Moni asiantuntija kokeekin asiakasvuorovaikutuksen tämän johdosta muuttuneen. Esimerkiksi lääkärien ja potilaiden vuorovaikutus on nykyään erilaista, sillä potilailla voi olla vastaanotolle tullessaan aiempaa enemmän internetistä hankittua tietoa sairaudestaan.

Voikin ajatella, että asiantuntijan ja asiakkaan kohtaamiset ovat yhä useammin oppimistilanteita. Sen sijaan, että asiantuntija latelee oikeat vastaukset, hänen tulee ottaa huomioon asiakkaan esitiedot ja yhdessä rakentaa ymmärrystä, joka ratkoo tosielämän ongelmia. Tämän lisäksi asiakkaiden ja asiantuntijoiden kohtaamiset tapahtuvat nykyisin voittopuolisesti verkossa, mikä lisää omat mutkansa matkaan yhteistyöhön.

Tästä näkökulmasta olisikin hyvä ymmärtää, millä tavalla luottamus tietoa ja asiantuntijuutta kohtaan syntyy verkkovälitteisesti, ja miten jaettua oppimista voisi tukea vuorovaikutustilanteissa.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat suunnitelleet laadullisia ja määrällisiä menetelmiä yhdistävän tutkimuksen, jossa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia tarkastelemalla juristien ja asiakkaiden välistä verkkovuorovaikutusta.

Tutkimus verkkovuorovaikutuksesta

Silja Martikainen ja Laura Kohonen-Aho Helsingin yliopistolta ovat vastanneet tutkimuksen suunnittelusta, jota on tehty yhdessä lakipalveluyritys Fondian kanssa.

– Halusimme tutkia asiantuntijuuteen liittyvää vuorovaikutusta tosielämän tilanteessa. Keräämme tutkimusaineistoa kyselyillä sekä nauhoittamalla osallistujien ja asiantuntijoiden videopuheluita. Tutkimukseen voi siis osallistua omalta koneeltaan, ja normaalin työnteon lomassa, mikä on tässä tilanteessa helpotus, Silja Martikainen hymähtää.

– Vuorovaikutuksen laatua ja kulkua voi tutkia monin tavoin. Videoneuvottelut tarjoavat herkullisen, melko uuden kontekstin vuorovaikutuksen laadulliselle tutkimukselle. Juristin ja tutkimukseen osallistuvan asiakkaan välisistä videoneuvotteluista tarkastelemme sellaisia sanallisen ja kehollisen vuorovaikutuksen ilmiöitä, joita ei voi mitata“, kertoo Laura Kohonen-Aho.

Koe on osa kaksivuotista Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja kuuden suomalaisen yrityksen CREDU-projektia (www.credu.fi), joka selvittää monitieteisesti oppimisen mekanismeja erilaisissa konteksteissa. Toisissa projektin tutkimuksissa selvitetään muun muassa, millä tavalla sitoutumisen ja pitkäkestoisen motivaation mekanismit toimivat verkkokursseilla sekä sitä, miten ällistyksen tunteet vaikuttavat luovaan ajatteluun ja yhteistyön laatuun jaetuissa oppimistilanteissa. 

Fondian digipalvelujen kehitystiimin Janne Ala-Sippola ja Joachim Mac Donald-Thomé kuvaavat tutkimuksen merkitystä:

– Pandemia on tehnyt viimeistään selväksi sen, että asiakaspalvelun ja asiantuntijatyön tulee sujua myös verkkovälitteisesti. Usein kuitenkin tuntuu, että jotain olennaista jää puuttumaan, kun kohtaamiset ovat digitaalisia. Meitä kiinnostaa se, millä tavalla luottamus asiantuntijoita kohtaan syntyy verkkokohtaamisissa, ja millä keinoin sitä voisi lisätä, Joachim Mac Donald-Thomé kuvaa.

– Meillä on positiiviset odotukset tätä tutkimusta kohtaan. Selvitimme aiemmassa yhteishankkeessa Helsingin yliopiston kanssa, mikä merkitys empatialla ja aivojen sähköisen toiminnan tahdistumisella on kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Siinä pyysimme potentiaalisia asiakkaita vetämään EEG-myssyn päähän ja tekemään palikkatehtävää juristin kanssa. Opimme paitsi sen, että jaettu tavoite ja empatia parantavat yhteistyön laatua, myös sen, että meillä on hyvin heittäytymiskykyisiä työntekijöitä ja asiakkaita, Ala-Sippola hymyilee.

Ensimmäiset haastattelut takana

– Tutkimus käynnistyi viime keväänä. Osallistujat ovat kertoneet, etteivät edes huomanneet tutkijan läsnäoloa tapaamisen aikana, mikä on meille rohkaiseva tieto, kokeiden järjestelyistä Fondian päässä vastannut Ala-Sippola summaa.

-Tämänkaltaista vuorovaikutustutkimusta voi olla jopa helpompi tehdä netissä kuin kasvokkain. Videokameran läsnäolo tuntuu varmasti tungettelevammalta kasvokkaisissa tilanteissa, kun taas videopuhelussa kuvaaminen on luonnollinen osa vuorovaikutusta. Ja onhan se tutkijallekin helppoa aineistonkeruuta, Kohonen-Aho täydentää tutkijan näkökulmasta.

Tule mukaan! Tutkimukseen etsitään lisää osallistujia

Jos kiinnostuit tutkimuksesta, nyt on mahdollisuus päästä siihen mukaan. Osallistujan tulee olla täysi-ikäinen, suomea sujuvasti puhuva, ja ostopäätöksistä vastaava sellaisessa yrityksessä, jota Fondian palvelut voisivat mahdollisesti kiinnostaa.

Tutkimuksen videoneuvotteluosuuteen mukaan valituille annetaan osallistumispalkkioksi lahjakortti. 

Ilmoittaudu mukaan ja varaa aika tapaamiseen tästä linkistä:

https://calendly.com/fondia-credu/verkkotapaaminen-fondian-kanssa-60-min

Ennen osallistumista saat tutkijoilta vielä lisätietoa tutkimuksesta ja pääset täyttämään kirjallisen suostumuslomakkeen.

Voit kysyä lisätietoja tutkijoilta:

Laura Kohonen-Aho, laura.kohonen-aho@helsinki.fi

Silja Martikainen, silja.martikainen@helsinki.fi

Photo of kindergarten playroom. Photo by Outi Tommila

Tutkimusten kautta kurkistus päiväkodin arkeen

CREDU-hanke tekee laaja-alaista tutkimusta oppimisen parissa yhdessä laajan yrityskonsortion kanssa. Nuorimmat tutkimusten osallistujat tulevat päiväkodeista. Heitä tutkimalla selvitetään vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen oppimista.      

Tutkimuspäiväkodeissa hyödynnettiin professori Mirjam Kallandin kehittämää jaetun tarinankerronnan metodia SAGA. Siinä yhdessä lapsen kanssa keskustellen häntä johdatellaan miettimään tunteita ja vuorovaikutusta. Toisena tutkimuksen opetusmetodina hyödynnettiin Pikkuli-nimisen animaatiohahmon ympärille rakennettua toimintaa. Pikkuli-lintu kommunikoi ilmeillä, eleillä ja äännellen – mutta ilman puhetta tai kertojaa.  

Keskeisenä tutkimusmetodina oli yliopistotaustaisen Reunamo Education Research -yrityksen Kehittävän Palautteen -menetelmäkokonaisuus, joka sisältää lapsiryhmien systemaattista havainnointia sekä kyselytutkimuksia. Näin tutkimus voitiin toteuttaa poikkeusoloissakin ilman tutkijoiden ja lasten välisiä tapaamisia. Myös varhaiskasvattajille annetut SAGA- ja Pikkuli-metodien koulutukset tehtiin etäyhteyksien avulla. Järjestelyt toimivat hienosti ja yli 150 lapsen aineisto kerättiin ongelmitta ennen ja jälkeen SAGA/Pikkuli-toimintaa.  

Vaikka varsinaisia tutkimustuloksia saadaan vielä odottaa, Pikkuli- ja SAGA-toiminnasta saatiin jo nyt tärkeää palautetta päiväkodeille lähetetyn kyselyn myötä. Valtaosa vastaajista koki, että Pikkuli ja siihen liittyvät koulutukset tukevat tunnetaitojen opettamista paljon tai erittäin paljon. Tärkeä tulos on, että alustavan kyselyn mukaan lapset ovat pitäneet Pikkuli-toiminnasta. Myös SAGA-metodi otettiin hyvin vastaan päiväkodeissa, ja varhaiskasvattajat aikovat jatkaa sen käyttöä tulevaisuudessakin.    Lapsilla vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen oppimiseen liittyy vapaata ja ohjattua leikkiä, musiikkia, liikuntaa, lukemista ja aikuisen kanssa olemista. CREDU-tutkimuksella halutaan osaltaan tukea ja tutkia tätä tärkeää kehitysvaihetta Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen voimin Business Finlandin rahoituksella.

Ytyä oppimiseen-webinaari

Missasitko CREDU:n Ytyä oppimiseen!-webinaarin? Ei hätää, katso tallenne täältä!

Luetko pääsykokeisiin? Mietitkö, millä tavalla omaa oppimista voisi vauhdittaa? Tai pohditko, miten tukea toisten oppimista? Ytyä oppimiseen!-webinaari käsitteli oppimiseen liittyvää tutkimusta ja sen soveltamista arkeen.

Webinaarissa etsittiin vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

– Miten motivoitua, kun ei kiinnosta?
– Mitkä tunteet ovat oppimisen kannalta hyödyllisimpiä?
– Miten tila voi vaikuttaa oppimiseen?
– Millä tavoilla oppia, kun lukeminen tuottaa vaikeuksia?

Alta löydät linkit suoraan webinaarin esitelmiin: